Talvi tuli!

Nyt se talvi sitten tuli ja pakkanen paukkuu! Ohessa muutama kuva illan lenkiltä.

Rassi on niin ailahteleva, että jollen paremmin tietäisi, olisin ihan varma, että se on nainen. Yhtenä päivänä se voi olla tosi kiva lällykkä ja seuraavana päivänä taas oikea riiviöiden riiviö. Kahtena viime koulukertanakin on tullut ensimmäistä kertaa se ”kyllä se kotona osaa”-fiilis, kun tuntuu, että koulussa ei kiinnosta opiskelu enää ollenkaan vaikka ennen Rassonen tikkasi takuuvarmoja suorituksia viikko toisensa jälkeen. Hallin toisessa päässä on ollut vieraita koiria treenailemassa ja niitä pitää sitten kyttäillä, joten tästä kai se nuoruusikä nyt sitten alkaa…poissa on pennunpallero, jota kiinnosti vain ja ainoastaan nakki. Nyyh.


Sisällä ollessaan Rassi on todellakin löytänyt sisäisen vahtikoiransa ja kaikki liike ulkona aiheuttaa hälytyksen – äänekkään sellaisen. Ihmiset saavat aikaan suht siedettävän mekkalan, mutta ohikulkevat koirat saavat Rassin lähes repeämään liitoksistaan. Todella ärsyttävää. Sisälle meille saa tosin kaikki tulla edelleen erittäin mielellään, mutta talon ohi ei saisi kulkea. Lauantain tokoilun jälkeisten koirapuistoleikkien aikanakin Rassi koki tehtäväkseen haukkua puiston ohi kulkevat ihmiset…ja nylkyttää läpi tutut ja tuntemattomat koirat. Joku päivä se vielä hyppää väärän tyypin selkään ja on päätä lyhyempi. En tiedä onko se vielä liian penikka ja muut eivät rähähdä sille kunnolla vai onko se vaan sitä, että Rassi ei usko ennen kuin tapahtuu ihan megalomaalinen räjähdys. Kallistun jälkimmäisen vaihtoehdon kannalle.

Mulla jäi Messarin koiranäyttely väliin, kun valitsin kuitenkin maalaamisen kotona koirien sijaan. Tulin siihen tulokseen, että on tärkeämpää saada talo edustuskuntoon jouluksi kuin rentoutua koiruleiden parissa. Meillähän on jonkinasteinen koiranäyttely kotona joka päivä ja eiköhän noissa näyttelyissä ehdi käydä myöhemminkin. Ajatuksena olisi ollut ostaa Rassille vähän tuliaisia näyttelyistä, joten lohdutukseksi käväisin Mustissa ja Mirrissä hakemassa herralle pari lelua, koska kaikki vanhat ovat nyt telakalla odottelemassa, josko joku vaikka joskus ehtisi ja jaksaisi parsia niitä. Rassi on sellainen tuholainen leukojensa kanssa, että ei paremmasta väliä. Se tulee aamuisin aina herättelemään ja nuolemaan niin, että se seisoo sängyn laidalla siten, että eturuumis on sängyssä. Siinä se sitten oli taas yksi aamu nätisti kainalossa puolittain ja lepertelin koirulille niitä näitä, kunnes tajusin, että se pikkuriiivö oli samalla ottanut tyynyn kulman suuhunsa ja reikähän siinä oli saman tien, aaaarrrgghhh. Jatkossa Rassia nähdään oletettavasti vain kuonokoppa päässä, jollei tuo nakertelu ja ulkona kaiken syöminen ala loppua! :)