Hurautettiin heti Lapin reissun jälkeen mökille moikkaamaan äitiä ja iskää. Säät suosivat ja koirat olivat jälleen niin maanperusteellisen onnellisia. Luulisi, ettei niiden asiat kotonakaan ihan mahdottoman huonosti ole, kun niillä on oma iso piha ja ne saavat harrastella kaikenlaista, mutta kyllä ne vaan ovat kaikkein onnellisimman näköisiä möyriessään mökillä.
Tällä kertaa tarkenin itsekin kahlailla järvessä ja Rassonen joutuikin sitten uimakouluun. En tiedä oppiko se mitään (tuskin ;)), mutta ainakin yritin saada sen tajuamaan, että uiminen onnistuu vain, jos selkä on vaaka- eikä pystysuorassa.
Myös Lale joutui veteen nameilla huijaamalla. Japulainen osaa uida hienosti, mutta se ei kyllä vapaaehtoisesti kastele edes kynnenkärkiä. Herkkujen voimalla se tulee veteen ihan helposti :) Ja uinnin jälkeen täytyy tietysti piehtaroida ihan antaumuksella rantahiekassa.
Ah, mikä kaunokainen :D
Rassilla oli ihan kamala kiire koko ensimmäisen mökkipäivän. Se laukkasi noin kuusi tuntia ihan putkeen edes ja takaisin ja edestakaisin.
Kuumuuskaan ei haitannut, kun tyyppi paineli aina järveen seisoskelemaan ja jäähdyttelemään.
Janne lähti testaamaan kajakkia ja sitä piti sitten töllistellä tiukasti.
Jannen paluu saikin sitten Rampolaisen pään sekaisin. Ensin se töllisteli lähestyvää kajakkia veden varassa.
Kunnes lähestyvä kajakki osoittautui niin vaaralliseksi, että oli parasta siirtyä äkkiä rantaan.
Tilanteen tarkkailu jatkui rantahiekalta.
"Hei, kato oon ihan vaaraton! Oothän sääkin...?!"
"Siis täh. Toihan onkin Janne. Ja häh. Täähän onkin vaan muovia."
Rassonen tyhjensi niin hyvin energiavarastonsa ulkona pössöillessään, että se oli sisällä ihan mukavaa ja hyvinkäyttäytyvää seuraa. Se myös nukkui aamulla ensimmäistä kertaa elämässään ihan normaalit unet mökillä. Mahtavaa! Tokihan se oli oma superutelias itsensä.....
"Mitä soot syöny?!?"
....mutta kuitenkin pieni toivenkipinä heräsi, että ehkä se vielä joskus osaa käyttäytyä jopa mökillä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti