torstai 30. kesäkuuta 2011

Treenejä ja keskikesän juhlaa


Viime viikkoina on ollut vaihtoehtoina joko puuhata koirien tai kirjoittaa koirista, joten valinta on ehkä ymmärrettävästi osunut tuohon niiden kanssa puuhailuun. Kun ihminen haalii samaan syssyyn tokotreenejä, agitreenejä, jälkitreenejä, hakutreenejä, näyttelyreissuja, kylppäriremppaa ja juhlajärjestelyjä, niin ylimääräinen aika on hyvinkin kortilla.

Parhaina treeniuutisina kerrottakoon, että Rassonen on ollut ihan ässä meidän jälkitreeneissä. Ollaan tehty nurmijälkeä ja Raimosen tarkkuus ja keskittymiskyky on ollut ihan superhyvää. Hiano Rassi! Jälkiopekin antoi ymmärtää, että Rassilla on hyvä nenä ja sille voisi ihan hyvin suunnitella (johonkin hamaan tulevaisuuteen) koetta peltojäljelle. Mua itseä kiinnostaisi tuo erikoisjälki kaikkein eniten, kun siinä ei tarvitsisi tehdä mitään PK-tottisteluja. Ehkä me vielä joskus...!

Todellisena ilouutisena meiliini saapui tieto, että me päästään HSKH:n hakuryhmään! Ihan huippua! Luulen, että haku sopii Rassille kuin kuuma veitsi voihin. Siinä saa käyttää nenää, juosta ja löytää ihqui uusii ihmisiiiii! Tosin tämän viikon varrella Rassosesta on yhtäkkiä paljastunut uusi puoli...se ei enää ihan estoitta rakastakaan jokaista uutta tuttavuutta. Hmmm.

Juhannuksena oltiin mökkeilemässä meidän oman porukan ja Lauran, Teron, Aadan ja Antin voimin. Antti ja Janne olivat erään iltalenkin varrella tehneet Rassosselle pienen "hakutreenin". Janne oli käskenyt Antin mennä metsään piiloon ja Antti oli tehnyt työtä käskettyä ja epäillyt suureen ääneen, ettei Rassonen voi löytää häntä, koska hän etsii niin vaikean paikan. Ramponen oli tiennyt heti mikä on homman nimi ja Jannen päästettyä sen irti, se oli lähteny metsä ryskyen painamaan Antin luokse. Antti oli ollut ihan huulipyörenä, kun Rassi oli löytänyt piileskelijän alta aikayksikön :) Saa nähdä miten Rassonen pelittää, kun se pääsee ihan oikeasti treenailemaan.


Juhannuksen ohjelmaan piti kuulua myös Rassin uimakoulu, mutta se jäi vain haaveeksi, kun vesi oli mun mielestä ihan liian kylmää. En tarennut kahlata niin syvälle, että Rampon jalat eivät olisi ottaneet pohjaan. Se siitä siis. Japukan osalta asialistalla oli nyppiminen, jonka sain hoidettua puolittain. Homma saatiin sitten pakettiin viikolla ja Jadelta paljastui nätti uusi karva, kun vanha reuhka vedettiin pois.

Mukana menossa oli myös Neiti Kesäheinä.





Miesväki, Rassia lukuunottamatta, kävi myös ihastelemassa juhannuskokkoa. Laura ja minä tyydyttiin lähinnä kauhistelemaan sitä...sen verran oli korkeat lieskat, jotka meidän mielestä nuoli pelottavasti läheisiä koivuja.


En tiedä mikä ihmeen ikävaihe Rassosella on menossa, kun se tuntuu ottavan kaikki asiat niin tolkuttoman vakavasti tällä hetkellä. Se sai jotain ihmeslaageja mökilläkin ja yritti kukkoilla ja komennella kaikkia muita paitsi mua ja Aadaa. Jannekin kuului kategoriaan "vieraat eli komenneltavat". Sama lesoilu jatkui tämän viikon tokotreeneissä ja mun haaveet loppukesän tokokisoista kyllä kariutui siihen, kun meidän luoksepäästävyys meni treeneissä ihan persiilleen. Rassonen selkeästi kuvittelee voivansa määrätä, että kuka sitä saa lähestyä ja millä lailla. Toivon todella, että tämä on joku ohimenevä vaihe, kun se on muutenkin käyttäytynyt oudosti viime viikkoina. Jälkitreeneissä juttelin samanikäisen snakupojan emännän kanssa ja hän oli sitä mieltä, että tommoinen outoilu on hyvin tuttua ja jopa normaalia, kun nuo pojankoltiaiset kehittyy niin hitaasti, että ne vielä vähän etsii itseään. Toivottavasti meidän pusupelle tekee paluun, koska tollainen elvistely on kohtuullisen raivostuttavaa ja estää aika tehokkasti meidän kisauran aloituksen.


Rassi on myös saanut alkaa treenata retkireppunsa kantamista, kun meidän vaellusreissu alkaa uhkaavasti lähestyä. Nyt, kun täytyy ottaa kahden koiran ruuat mukaan, niin isompi kantakoon osan niistä. Rassi oli kyllä hauska, kun se sen reppu tuli postissa ja otin sen paketista esille. Rassonen oli tietty kyyläämässä, että mitäs jännää paketista tulee ja, kun nostin repun esille, Rassi nosti kytkintä ja lähti välittömästi pakoon :) Rampo vihaa jostain syystä valjaita ja juoksee niitä aina karkuun. Ilmeisesti se tulkitsi repun heti valjaiden kaltaiseksi kidutuslaitteeksi ja päätti liueta paikalta :) Mä en edes ehtinyt sanoa, että "hei katos, tää on sulle" ennen kuin snautserista näkyi vain perävalot. Ei se ihan tyhmä ole :) Jade vaikutti Rassin repunkäytöstä syvästi järkyttyneelle ja meni ekat 10 minuuttia lenkistä korvat luimussa, haistelematta mitään. Kai Rassi oli kertonut sille, että valjaat/reput/you name it ovat EVIL ja Jadeakin vielä odottaa samanlainen kohtalo, jos se ei käyttäydy liioitellun kiltisti :) Jade parka, kaiken se kans uskoo;)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti