Rallytokoa Nastolassa

Kyllä! Olemme palanneet! :) Pitkä bloggaustauko ei suinkaan johdu siitä, että meille ei enää sattuisi ja tapahtuisi, vaan siitä, että emäntään on iskenyt iso väsy ja kaikki voimanrippeet on käytetty koirien kanssa touhuamiseen eikä bloggailuun ole ollut enää aikaa. Ehkäpä nyt kevätauringon energisoimana saan taas blogin pyörimään.

Tänään oltiin Rassi Rassosen kanssa rallytokoilemassa Nastolassa missä järjestettiin ihan viralliset kisat. Meidän matka alkoi heti onnettomien tähtien alla, kun huomasin Lahden motarilla, että mulla ei ole koiruudelle namin namia mukana. Jouduttiin siis heti alkuun tekemään pieni pitstop ja hain huoltoasemalta Partaherralle lihapullia. Paikanpäälle päästyämme saimme todeta, että kisan aikataulu on ihan reilusti myöhässä ja odoteltavaa tulisi riittämään. Ehdinpä ainakin opetella rataa ja katsoa muiden suorituksia. Meitä oli jo etukäteen varoitettu, että halli aiheuttaa monissa koirissa kovaa nuuskuttelua ja mä vaan mietin, että "No miten se nyt muka voi olla niin. Ei meidän Rassi ainakaan ole ikinä tehnyt semmoista" Virhe. Tosi moni koira olikin ihan nenä maassa tai taivaassa, mutta enpä nyt siitä ihmeemmin ressiä repinyt, kun luotto omaan koiraan oli luja.

Vedin kuivaharjoituksena radan läpi pari kertaa ulkona ja Ramponen tuntui menevän tosi hyvin ja innolla. Siinä vaihessa sitten, kun meidän vuoro vihdoin koitti, Rassonen olikin yhtäkkiä ihan lässähtänyt ja yritin riehuttaa sitä vähän eloon vuoroamme odotellessa. Rata alkoikin ihan mukavasti, mutta neljännen tehtävän eli pujottelun kohdalla kaikki lähti menemään ihan päin puuta. Silloin ilmeisesti hallin sulotuoksut täyttivät sekä Rassin nenän että koko aivokapasiteetin ja hommista ei tullut enää mitään. Mun ois niiiiiiin tehnyt mieli pysähtyä ja napata Herraa vähän parrasta ja keskustella hetki, että mitenkäs niitä töitä tehtiinkään...sitähän mä en tietty voinut tehdä vaan jouduin pelkästään kiroilemaan mielessäni koko loppuradan. Rassi haisteli kylttejä ja kerran jopa radan reunanauhaa! Radan puolivälin jälkeen tuli kohta, jossa seinän vieressä oli kuulemma (ollut?) hiirenpesä ja sinnehän se nenä vei ihan armotta. Loppupujottelussa Rassi kyyläsi ihastuksissaan tuomaria ja sihteereitä. Ajatteli varmaan, että "Siis niin siistii, ootteko tosiaan tulleet ihan mun takia tänne, wau." Saatiin yhdeksän (!!) yhden pisteen virhettä noista "NUUUUUHHH mitäs hajuja tuolla on"- tilanteista, joten lopputulos oli 91/100 pistettä ja hyväksytty tulos. Olihan tuo nyt sinänsä ihan ok saldo, kun hyväksyttyyn vaaditaan se 70 pistettä, mutta silti. En millään pysty sulattamaan tuommoista nuuskuttelua ja kontaktin katoamista! Argh.


Tässä vielä meidän suoritus, joka on mielestäni yhtä huono kuin tuo videon kuvanlaatukin :) Janne myöhästyi vähän ja ensimmäinen liike on jo suoritettu, kun video pyörähtää käyntiin.

Ei muuta kuin leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä, EIKU, häntä pystyyn ja kohti uusia seikkailuja! :)