perjantai 18. toukokuuta 2012

Lale, the evil dog ;)


Mukavia otuksia nukkuessaan... ;)

 

Joopa joo, olihan tokotreenit maanantaina. Otin Jadenkin mukaan, kun muuten se itkee ja parkuu koko sen ajan, kun ollaan Rassin kanssa poissa. No, ois varmaan pitänyt jättää se kotiin itkemään mielummin kuin sinne kentän laidalle…missä se onnistui lietsomaan Rassinkin ihan aivottomaan tilaan. Jade on kyllä oikein pieni piru enkelin vaatteissa! Ja se sen valeasu toimii niin hyvin, että yleensä törttöilystä saa haukut vain Rassi eikä se, joka itse asiassa aloitti koko tilanteen eli Jade.

Kun päästiin autolta kentälle niin Lallero kävi jo niin kuumana, että se haukkui halki poikki ja pinoon kaksi sitä silittämään tullutta teinityttöä ja sai tietenkin sillä heti alkuun Rassinkin ihan päättömäksi. Rassonenkin alkoi tietenkin pauhata tytöille, kun Jade näytti mallia ja siitä se kaaos sitten vain paheni. Jade ei kirjaimellisesti meinannut pysyä nahoissaan, kun se vaan odotti, että koskakoskakoska se pääsee treenaamaaaaaan! Ja voi taivaan vallat, kun sille selvisi, että itse asiassa Pikkurouva on vain turistina paikalla, niin sehän ei sitten muuten sopinut Lalelle ollenkaan. Siellä se rääkyi kentän laidalla mitä kamalampia haukkusarjoja ja räyhäsi siinä samaan syssyyn kaikki ohikulkevat koirat ihan maan rakoon. Kyllä. Mua hävetti. Rassi tietysti kuunteli korvat höröllä kaikki äiteen läyhäämiset ja nostatti itselleenkin kierrokset sen verran korkealle, että se ei osannut ollenkaan käyttäytyä muiden koirien läheisyydessä.

Treenien päätyttyä Jade ja Rassi olivat kumpikin samassa tolpassa kiinni, kun kuuntelimme open loppupalautetta ja sivusilmällä näin, kun siellä koko kentän Kingi ja Kuningatar ruopivat maata ja olivat NIIN polleaa kuin kaksi koiraa nyt ylipäänsä vain pystyy olemaan. Niiden olemus oikein kirkui, että ”Tämä on sitten muuten meidän kenttä, menkää tee muut hiiteen!” Ja auta armias, jos siitä tolpan läheltä meni joku koira, niin ei muuta kuin vilkaisu toisiinsa tähän tyyliin, Rassi: ”Pitäiskö?”, Jade: ”No ehdottomasti!!” ja kauhea rähinä päälle. ARRRGGHH. Jäin sitten palautteen annon jälkeen vielä odottamaan, että pääsen oikea-aikaisesti puuttumaan tilanteeseen ja antamaan vähän satikutia ääliökaksikolle. Sitähän ei tarvinnutkaan kauaa odotella, kun seuraava koira käveli junttikaksikon ohi ja räyhäys alkoi. Ja se muuten myös loppui kuin veitsellä leikaten. Mihinkäs muuhun kuin pullosta tulleeseen vesisuihkuun. Johan oltiin taas lauhkeaa koiraa ja sen jälkeen sen ”meidän” tolpan ohi sai taas muutkin kulkea.

Niin ja ne itse treenit. Saatiin kotiläksyksi harjoitella maahanmenoa niin, että se saadaan nopeammaksi. Mikä ylläri! Ja seuraamiseen sain lähinnä itselleni ohjeen tehdä täyskäännökset tiukemmiksi ja katsoa, ettei koira lähde poikittamaan, kun tiukennan käännöstä. Mä jäin myös ihan tosissani pohtimaan, että pitäiskö Rassonen kastroida. Mulla nimittäin ei oikein ole sille mitään palkkaa mikä motivoisi sitä yli toisten koirien pissojen lipomisen tai yli narttujen liehittelyn. Jospa se vaikka tulisi ahneeksi ja sen saisi ruualla ihan oikeasti palkkaantumaan…? Ja jospa sen keskittymiskyky nousisi edes pykälän verran, jos ne sen kaksi harmaata aivosolua voisivat keskittyä muuhunkin kuin pohtimaan, että milloinkahan niiden isäntäeläin taas pääsee haistelemaan nurmelta pissoja…? Vai oonko mä ihan luovuttajaluuseri, jos nipsasen siltä pampulat pois. Ääähh, vaikeeta.

Ai joo, pääsihän se Pikkupirukin tekemään omia juttujaan. Lalen menosta ei taas vauhtia ja hännänvispausta puuttunut. Jade heittää vaikka voltin, jos palkkana on ruokaa. Tein sen kanssa muutamat kaukokäskyt ihan ihan läheltä, koska Jaduli liukuu aina eteenpäin vaikka käytän pelkkää takapalkkaa. Lisäksi Lallero pääsi etsimään tunnarikapulaa ja hienostihan se löytyikin. Sitten pari hyppyä ja hyppyeste suoritettiin niin innolla, että hiekkakenttään ja kauheat ruopimisjäljet siihen kohtaan mistä käsky annettiin. Voi pyhä sylvi. Otettiin tietty myös vähän seuraamista sekä pari takaakiertoa mitä tullaan luultavasti tarvitsemaan viikonloppuna. Osasihan se. Tosin Jaden ongelma on se, ettei se tunnu oppivan mitään, kun se on aivan liian innoissaan ja se ei ajattele yhtään mitään. Se vaan tekee häntä vispaten ja ilmaan pomppien. Valitse näistä nyt sitten – toinen tekee, jos ja kun sattuu huvittamaan ja toinen tekee niin innolla, että sekin menee ihan yli. :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti