Rassin viikko sujui suhteellisen rauhallisissa merkeissä. Perjantain koulukin meni tosi hienosti! Se on jotenkin ihan mieletöntä, että Rassosta oikeasti kiinnostaa mitä mä teen eikä se vaan kyttää koko ajan tilaisuuttaa karata leikkimään toisten koirien kanssa. Mahtavata.
Lauantaina meillä oli pienet illanistujaiset, jotka nekin sujuivat suht siedettävästi. Alku oli tietysti ihan kauheaa, kun koira koko päivän jatkuneesta väsyytysoperaatiosta huolimatta kävi vähän ylikierroksilla. Rassista on niin mielettömän kivaa, kun meille tulee vieraita, että sillä on suuren suuria vaikeuksia hillitä itsensä...Rankka ilta vaati kuitenkin veronsa ja sunnuntaiaamuna meillä herättiin vasta 10.30, mikä onkin Raimolin uusi nukkumisennätys.
Sunnuntaina lähdettiin ulkoilemaan tuulisessa, mutta ihanan aurinkoisessa säässä. Kuten kuvasta näkyy, tuuli oli kohtuu navakka.
Rassilla oli tietenkin taas hirveän hauskaa. Ja mikäs se voikaan olla mukavampaa kuin syöksyä ojanylitykseen täyttä vauhtia.
Pöly vain nousee, kun Sir Rassou laskeutuu ojan toiselle puolelle.
Rassonen on viime viikkoina säikkynyt mitä kummallisempia asioita. Tämän päivän kauhistuksen kohde oli tuulessa lepattava pressu.
"Kääk, syökse meitsin?!"
"Huh huh, huomasiks tota tappajapressua ollenkaan?"
Niinhän se valitettavasti menee, että itku pitkästä ilosta.Tänään se tuli taas kerran todistettua. Meillä oli oikein mukava parituntinen ulkoilureissu ja viimeisessä ryteikössä ennen kotia Rassi löysi ihmisperäisen haisevan läjän, jota se sekä ahmi että kieri siinä mitä jäi syömisen jälkeen jäljelle. Viimeiset sadat metrit kuljettiin ruskean, haisevan rakin kanssa kotiin. Uudet valjaatkin olivat ihan siinä itsessään. Ihan pikkasen otti kupoliin. Kotona ruskea hajupommi pääsi ensin puutarhaletkun alle ja vasta sen jälkeen saippuapesuun sisälle. Janne kysyikin ihan aidosti huolissaan, että "Onko tuo ihan normaalia?" Jaaaaa-a, enpä kyllä osaa sanoa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti