Snautserikerhon tokon loppukokeeseen osallistui neljä koiruutta: Hudson, Tarmo, Sylvia ja Rassi. Pellekoira Rassi Rassonen sijoittui tällä kertaa kolmanneksi, mikä on mielestäni pikkupellelle ihan hyvä sijoitus itseään vanhemmassa seurassa. Voittoon ylsi Hudson, joka tosin antoi luovutusvoiton Tarmolle, voitettuaan pokaalin jo jouluna.
Suoritus arvosteltiin taas siten, että namin kanssa tehdyistä liikkeistä sai maksimissaan kahdeksikon. Juuri, kun Rassosen suoritus alkoi, kaikki koirat siirtyivät samalle kentän puoliskolle oltuaan aluksi toisella puolella kenttää. Ehkä tästä liikehdinnästä johtuen Rambolin peppu ei pysynyt maassa, kun Tuija-ope tuli arvostelemaan luoksepäästävyyden. Pusupelle muiskautti parit suukot Tuijan naamalle kädessäni olleesta namista huolimatta. Suoritus jatkui tämän jälkeen odottamisella istuen. Se sujuikin ihan viime sekunneille asti hienosti…kunnes…Rassi päätti karauttaa moikkaamaan Hudsonia. Prkl. No, onneksi moikkauksen kohde oli Hudson siinä mielessä, että Hudsonin omistaja toimi hienosti ja piti sen verran kovaa metakkaa, että Pellekoira ei saanut palkintoaan vaan joutui poistumaan ilman leikkiä.
Hudsonin käydessä taustalla ”hieman” kuumana, odottamattoman ”hyökkäyksen” vuoksi, me jatkoimme suoritusta seuraamisella. Rassi ei ole koskaan tehnyt pitkää pätkää seuraamista, joten otin käteen namin ihan varmuuden varalta. Rambonen jaksoi kuitenkin keskittyä ihan hienosti, vaikka nyt matkaa oli kymmeniä metrejä. Hyvä Rassi. Seuraavaksi vuorossa ollut seisominen on Rassin bravuuri, joten siinä meillä ei ollut edes namia mukana. Maahanmeno on murheenkryynimme ja se suoritettiin nami kädessä…ja R tietenkin ponkaisi vähän liian aikaisin istumaan.
Luoksetulo otettiin kohti ulko-ovea ja tässä vaiheessa Rassi oli jo sitä mieltä, että eiköhän tämä nyt ole tässä ja paineli mun ohi suoraan ovelle. Uudella käskyllä se kuitenkin tuli luokse ja homma saatiin suoritettua loppuun. Hypyssä mulla itselläni löi polvet loukkua, kun suoraan esteen takana oli Sylvia! Suusta tuli vain pieni vinkaisu ”hyppää”. Rassi nytkähti ja jäi sen jälkeen katsomaan mua sen näköisenä, että ”HÄH?!” Vinkaisin sitten uudelleen yhä enemmän paniikissa, että ”hyppää”. Koira seisoi ja katsoi mua, että mikä sulla oikein on. No, hyppäshän se sitten viimein, eikä edes karannut Sylvian luokse!!!!!! Kokonaisvaikutuksesta saatiin ysi, mikä tietysti lämmittää mieltä. Tuija-open sanoin, Rassi on mulla hanskassa ja mulla on hyvä ote siihen (ainakin välillä, oma huomautus :)), lisäksi Rassista kuulemma näkee, että se haluaa tehdä töitä mun kanssa (ainakin välillä, oma huomautus :)).
Kokeen jälkeen käytiin vielä koirapuistossa missä olikin reilut kymmenen (!) koiraa odottamassa Rassia ja Sylviaa. Vähän hirvitti työntää oma koiransa sinne sekaan, mutta kaikki meni kuitenkin hyvin. Rassillakaan ei tullut mitään nokkapokkaa kenenkään kanssa, vaikka viisi urosta oli Sylvian kimpussa, muut nartut eivät kiinnostaneet ketään. En tiedä miten olisi käynyt, jos Rassi olisi saapunut ykköstyttiksensä, Iineksen kanssa. Ainakin toistaiseksi Rassi on tasan yhden kerran räyhännyt toiselle urokselle, muutoin se näyttää pystyvän olemaan poikain kanssa ilman mitään tappelumeininkiä.
Tässä vielä kokeen arvostelu:
Luoksepäästävyys 8
Odottaminen istuen 0
Seuraaminen 8
Seisominen 10
Maahanmeno 7
Luoksetulo 6
Hyppy 5
Kokonaisvaikutus 9
Yhteensä 131
Tästä on hyvä jatkaa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti