Karvatrio

Meidän karvaiset ystävämme ovat selkeästi alkaneet löytää oman paikkansa laumassa. Rassi on valitettavasti talon Herra ja Hidalgo. On myös käynyt selväksi, että Rassosen pellemäisen ulkokuoren alla asuu oikein tosikkojen tosikko, joka ei kestä yhtään itseensä kohdistuvaa "pilkkaa". Tyyppi suuttuu aina, jos vaikka Jade onnistuu nappaamaan siltä kepin lenkillä tai muuten vaan vähän pitämään poikaa pilkkanaan. Itsehän Rassi saa omasta mielestään tehdä mitä vaan ja kukaan ei saisi suuttua sille. Tosi reilua.

Piippu toimii edelleen tilan poliisina ja se jatkaa uutterasti Rassin pamputusta isäntäväen apuna. Tässä yksi päivä kävin nostamassa Rassin pois Jaden kimpusta, kun Jadea ei selkeästi juuri sillä hetkellä kiinnostanut melskata kakaran kanssa, vaan sen oli väsynyt. Pidin Rassille pienen puhuttelun vanhempien kunnioittamisesta ;) ja, kun päästin siitä irti, Piippu seisoikin jo mun takana ja iski pari napakkaa iskua suoraan Rassosen rintaan hyvin tuohtuneen näköisenä. Rassia tämä ei tietenkään häirinnyt millään lailla. Jadea Piippu pelottaa edelleen ja Jaksuun Piipun ei tarvitse tuhlata noita mellakkapoliisin taitojaan. Kumpikin rouva tuntuu kunnioittavan toistensa reviiriä eikä toisen iholle tungeta väkisin.

Rassoselle Jade on kaikki kaikessa. Kun mä tulen töistä kotiin Rampo moikkaa mua niin pikaisesti kuin mahdollista ja keskittää sen jälkeen kaiken tarmonsa Jaden tervehtimiseen. Rassonen viettää edelleen päivät oman porttinsa takana ja Jadella ja Piipulla on koko muu asunto käytössään. Niinpä ikävä on melkoinen, kun on joutunut yksin riutumaan kaltereiden takana. Rassilla on myös tapana muutaman kerran päivässä nuolla Jaden naamataulu ja korvat putipuhtaiksi. Mietinkin, että ostan Jadelle silmälaput ja kypärän, kun mua oikein ällöttää, kun Rassonen ei jätä sen naamaa rauhaan. Varsinkin aamulla Jakke näyttää ihan pandakarhulle, kun sen silmänympärykset on nuoltu märiksi rinkuloiksi. Mutta auta armias, jos Jakkeri meinaa nuolla Rassin korvia, niin Rassonen on heti ihan, että "Hullu! Älä!" Aina, kun parivaljakko käy nukkumaan Rassonen haluaisi lintata itsensä ihan Jadeen kiinni. Jakkerista tämä on vähän liian tungettelevaa ja se usein vaihtaakin paikkaa viime hetkellä...varsinkin, jos Rassosen tarkoituksena on käyttää sitä tyynynään.

Tämä vielä menettelee Jadenkin mielestä.

Painiharkkoja meillä vedetään useita kertoja päivässä. Ehkä noin seitsemän kertaa kymmenestä Jadekin on  ihan täysillä mukana painimassa ja kaluaa Rassia kaasu pohjassa. Pystypainit ovat sisällä kiellettyjä, mutta niin kauan kuin isompi rontti pysyy maassa ketarat ojossa, annan niiden painia. Rassi ei ole ikinä, koskaan aiemmin leikkinyt kenenkään koiran kanssa makuullaan ennen Jadea. Jaden kanssa se on keksinyt, että hyvä (ja ehkä ainoa) keino saada äippä innostumaan on kaatua kyljelleen ja vaan lipua kyljellään maaten Jaden luokse. Kukapa voisikaan vastustaa houkutusta istua päälle tai käydä kurkkuun kiinni, jos toinen niin kohteliaasti saapuu lättänänä valuen paikalle. Sekä äidillä että pojalla on myös tapana painia "katkenneena". Nuorempana Rassonen aina katkesi niin, että sillä oli vissiin henkitorvikin rullalla ja sen täytyi nousta ylös kakomaan. Nykyään tekniikka on ilmeisesti parantunut ja partanaamat saattavat olla katkenneena pitkät tovit toisiaan samalla nyhjäten. Pylly pystyssä ja pää kenossa on myös hyvä pitää sekä Rassos- että Jadehurinaa. Nytpä tiedän mistä sekin ääni on peritty.

Rassi demonstroi katkeamista ja Jade näyttää miten kivaa on vetää kaveria parrasta.

Kuva-arvoitus. Mikä on tuo kuvassa näkyvä epämääräinen karvainen kasa?

Jade on opettanut Rassia vahtimaan ja ilmoittamaan sisälle tulevista vieraista. Jadella on myös tapana haukkua "varmuuden vuoksi", kun sille avaa ulko-oven ja sen päästää pihalle. Heti, kun ovi aukee se kiekaisee BOWOWOUU ihan kaiken varalta, vaikka missään ei näykään ristin sielua. Naapurin setäkin sanoi, että hän oli "soundista" huomannut, että meillä on uusi koira :)

Jade on nyt siis jäämässä ihan pysyväksi osaksi meidän perhettä. Siitäkin huolimatta, että kun aloin suostutella Jannea toisen koiran ottamiseen, yksi Jannen ensimmäisiä kommentteja oli "Ai tuleeko meille _jo toinen koira_, joka ei vaikuta mun elämään millään lailla?". Olinkohan mä ehkä vähän naivi, kun menin Rassin kohdalla aikoinaan lupaamaan moista :)