tiistai 4. tammikuuta 2011

Maalari maalas taloa...

...ja koirat harrastelee.


Viime viikolla joku oli joka päivä koirien kanssa kotona, kun meillä maalattiin yläkertaan vievää portaikkoa ja sattuneesta syystä portaisiin ei haluttu partanaamoja sähläämään. Keskiviikkoiltana koiruudet kuitenkin jäivät yksin kotiin, kun lähdettiin Jannen kanssa käymään kaupoilla. Jade teljettiin keittiöön kaatamalla keittiön pöytä oviaukkoon, Rassi oli omassa huoneessaan ja Piippu kellarissa. En viitsinyt laittaa Rassia ja Jadea samaan tilaan yksin, kun villikkolapsi olisi saattanut härnätä äitiään liiaksi, jos kukaan ei ole valvomassa tilannetta.


Kauppareissun päätteeksi voinkin nyt iloisena julistaa kaikille huolestuneille tiedoksi, että olen vihdoin ostanut uuden toppatakin. :) Ja kävin muuten kampaajallakin pari viikkoa sitten, uskokaa tai älkää :) Uuden takin aiheuttama ilo kuitenkin vaihtui epätoivoon heti, kun ajoimme auton omaan pihaan. Kuinka ollakkaan, juuri maalatun portaikon ikkunassa näkyi yksi kappale snautserin päätä. Kyseinen snautseri katseli hyvin iloisen näköisenä kotiin palaavaa autoa. Jade-kerpele oli murtautunut pöytälinnoituksen takaa vapaaksi ja tietenkin mennyt portaisiin. Rassi on nimittäin opettanut Jadelle, että portaiden ikkunasta on hyvä tiirailla etupihan liikennettä. Yhdelle portaista oli jäänyt yksi tassunjälki ja sitä seuraavalle portaalle maaliin oli tarttunut tukko karvaa. Lopputulos ei siis ollut katastrofaalinen, vaan enemmänkin ihmetystä herättävä. Rassi puolestaan oli kunnostautunut syömällä maalareiden siivousharjasta varren, joten olikin tosi kiva kertoa nämä uusimmat kuulumiset, kun maalarit seuraavana päivänä palasivat työpaikalle...

"Täältä pesee ja linkoaa!"


"Eipäs, kun täältä! Väisty kersa!"


Torstaina sitten lähdettiin kahden nausterin kanssa ageilemaan Purinalle. Alkuverkat sujuivat tuttuun tapaan Hupin seurassa. Tein eka Rassin kanssa muutaman esteen sarjoja ja otin sitten Jaden lauteille. Kun otin Jaden remmin irti, se pomppasi välittömästi mun päälle ja se pomppi ilmaan uudelleen ja uudelleen ja uudelleen hännän vispatessa ihan koko ajan. Ei oltu päästy edes vielä esteiden viereen, kun mun vaatteet olivat ihan hiekassa ja sen näköiset kuin olisin kierinyt siellä hallin lattialla. No, olipa ainakin intoa eräässä pikkurouvassa. Jade oli jo katsonut poikansa ja Hupin treenejä pienen hetken, joten sille tuntui olevan täysin selvää mitä siltä halutaan. Niinpä se paineli esteitä häntä vispaten Frolicin kiilto silmissä. Mitään estettä se ei arastellut, ainoastaan mutkainen putki oli hieman hämmentävä. Pääsinkin heti tekemään muutamaa estettä peräkkäin ilman mitään ongelmia. Ihana Jaksutiini! Rassi oli vähän EVVK-tuulella, joten sen kanssa tein vaan ihan muutamia agijuttuja ja jonkin verran seuraamista mikä meni tosi mukavasti. Jos Rassi saisi valita se harrastaisi vain pissaamista ja haistelua sekä ehkä vähän tokoa ja tietty jälkeä, mutta jäljen ehkä voikin laskea yleisen haistelun kanssa samaan sarjaan. Jadeen taas näyttää uppoavan kaikki lajit missä palkkana on ruokaa.

Lauantaina otin molemmat koirulit snakukerhon tokovuorolle ja kumpikin teki hienosti hommia. Jade taas pomppi ja vispasi häntäänsä, mutta malttoi välillä vähän kuunnellakin. Rassia otti mun ja Jaden touhut pahasti kupoliin ja se oikein rääkyi, kun laitoin sen hallin seinään kiinni odottamaan vuoroaan. En ole ikinä kuullut Rassin haukkuvan niin kiukkuisen kuuloisesti. Oli ainakin motivaatio jopa Herra Koiralla kohdallaan. Jade on saanut kevääksi paikan snakukerhon pentutokosta :), joten jatkamme siellä perehtymistä tokoilun saloihin. Tokon jälkeen käytiin vielä snakuporukan kanssa viereisessä koirapuistossa pelmuamassa. Rassi etsi puistosta tuloksetta Hupia ja "joutui tyytymään" Gemman ja Sylvian seuraan. Jade ja Gemman perheen kaksi mummelisnakua lähinnä puuhalivat omia juttujaan.

Katsotaan nyt miten nopeasti Jakkeri edistyy sekä tokossa että agilityssa. Ehkä me saadaan kaksi snautseria lisää tuonne kilpakentille hamuamaan tuloksia ainakin TOKO-koulareita varten vielä tämän vuoden aikana. Rassonenhan toimii aika kivasti maahanmenoa ja siellä pysymistä lukuunottamatta. Töitä siis vielä riittää ja niitä pitäisi myös tehdä eikä vain puhua siitä :) Yritämme jatkaa harjoituksia uutterasti tänäkin vuonna.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti